mua turhauttaa nyt vähäsen. Mulla on kova fiilis kirjoittaa ja runoilla (tänne siis, ei mitään "oikeita" runoja), mutta aina kun avaan Bloggerin ja tyhjän tekstipohjan, pää lyö tyhjää.
Päässä ei pyöri kuin ajatus siitä, että pitäisi olla a) nukkumassa tai b) opiskelemassa. Väkisin en halua mitään vääntää (en mä kirjoita paperipäiväkirjaankaan mitään, jos ei siltä tunnu) ja pelkät kuvalliset postaukset.. No, niitä oon aina vähän vierastanut.
Enää kuukausi. Sitten ne pääsykokeet vihdoin on ja sitten mä (lue: mun keho) voin lopettaa tän (tiedostamattoman) stressaamisen.
Huomenna kuitenkin tapahtuu! Me mennään illalla (toim. huom. töiden ja Suomen matsin jälkeen) tsekkaamaan AH:n kanssa yksi uudehko "klubi" ja oon siitä aika innoissani! (Etenkin kun ottaa huomioon, että aion olla illan mitä luultavimmin limulinjalla. Cokis rocks ja niin edelleen.)
Lauantaina kipitän taas töihin ja illaksi Rixbyhyn äitienpäivän viettoon.
Käytiin yhtenä Nyki-päivänä (mun vaatimuksesta) THE Perry Streetillä (SATC:n Carrien kotikadulla siis) ja ohessa minä kuvaan katukylttiä (ne on just niitä elämää tärkeämpiä otoksia) ja juniori-sisko kuvaa mua kuvaamassa.
Meitsi kartalla.
Toimin reissussa matkanvetäjä/kartturi/"nou hätä, tiiän missä ollaan"/"siis ettekö te kato tienviittoja ollenkaan?" -suunnistushahmona. Suomeksi siis mä sanoin, että nyt käännytään oikealle ja mama ja juniori-sisko seurasivat perässä. Oon vähän sellainen määräilijä-luonne, joten johtamishommat sopii mulle kuin hipsterit elokuiseen Suvilahteen.
UUU kuvassahan näkyy peräti meikämatildan ns. dagens. Voin muuten paljastaa, että combo "söppeli kamera + Lonely Planetin mukana tullut kartta" toimivat jokapäiväisinä asusteina.
Jos asusta nyt jotain pitäisi sanoa, niin tumma farkku, keltainen ja konjakki pelaa musta aika nätisti yhteen. Larget Wayfarerit on kulkenut matkassa mukana jo useamman vuoden ja niistä en luovu ikinä. Neva eva eva.
Tuli äsken mieleen, että pitäisi pakata laukku aamuksi (mennään kirjastoon opiskelemaan ennen töitä) ja tajusinpas, että eihän mulla ole minkään sortin evästä 1) kirjastoon 2) töihin. Hehe. Onneksi on Roban Alepa ja Kampin K-kauppa.
Nykistä on kyllä ehkä pakko sepustaa sellaset "sisäpiirin vinkit" (varsinainen insiderhan mä jo siellä oon. tv. nim. "kaks kertaa käynyt") ja ehkä niistä reilusta tuhannesta kuvasta saisin valittua jokusen tännekin.
Aloin äsken pohtia, kuinka kivaa on että huomenna on perjantai ja nyt mulla soi päässä Friday Friday, gotta get down on Friday.
Lalalaa.
Ja nyt se soi päässä varmaan ensi viikkoon asti.
xx,
Anna
ps. mä just tajusin, että voisin laittaa huomenna illalla jalkaan mun upouudet maailman kauneimmat ja kimaltavimmat hopeiset Nykistä ostetut glitter-baltsut! Anna loves kullanarvoiset älynvälähdykset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti