torstai 3. huhtikuuta 2014

Kun mitkään yöunet eivät riitä


No johan on. En tiedä onko se tää kevät vai kaikki ne duunin myötä tulleet uudet, omaksuttavat asiat, mutta mulla on tätä nykyä aivan järjetön unentarve. Nukun kuitenkin arkisin keskimäärin kahdeksan tunnin yöunia (mikä on melkoista edistystä verrattuna mun aikaisempaan yökukkumiseen ja järkyttävän lyhyisiin yöuniin) ja silti esimerkiksi tänäkin aamuna oli vaan aivan pakko torkuttaa parikymmentä minsaa ja hyvä kun silmät pysyivät auki edes sen ajan, mitä torkun säätämiseen kului eli noin puoli minuuttia.

Mä oon toki aina tykännyt nukkumisesta ja ollut "hyvä" nukkumaan (mulla on nukahtamisongelmia ehkä keskimäärin kerran vuodessa), mutta parina viime viikkona olen kyllä ollut iltaisin tavallistakin enemmän "veto poikki".

Uskon ja toivon kuitenkin, että tää on vaan jotain väliaikaista kevätväsymystä. Ja ihan totta, onko jotain, mitä pienet päiväunet silloin tällöin eivät fiksaisi?

Töiden ja töihin liittyvän koulutuksen lisäksi olen tällä viikolla mm. viettänyt maanantaista vapaapäivää. Ihan pakko suositella, ihan vaan jo siksi, että kun tiistaina menee töihin, tuntuu ihan maanantailta ja silti seuraavana päivänä onkin jo keskiviikko! Lisäksi onhan vapaapäivä nyt tosi pehmeä tapa aloittaa viikko. Mä tykkään.

Olen myös ehtinyt käydä huollattamassa räpsyjäni (mulla on siis ripsienpidennykset, mun kaltaisen laiskan meikkaajan unelma ja pelastus), käydä kahvilla parin erään mielettömän tytön kanssa, joihin törmäsin Helsingin yössä pari viikkoa sitten ja jotka tunnistivat mut sarjasta JA jotka lukevat mun blogia JA pyysivät mua kahville (musta on edelleen ihan kreisiä että joku oikeasti tunnistaa mut, mutta tytöt olivat tosi ihania!) ja reippailemaankin olen ehtinyt powerwalkkailun muodossa entisen kollegan, nykyisen hyvän ystäväni kanssa.

Eilen nautittiin pari lasia viintä rakkaan ystävättäreni T:n kanssa Putte'sissa, mitä mahtavin tapa viettää keskiviikkoilta. Vaihdettiin kuulumiset ja viimeisimmät käänteet toistemme elämistä ja pohdittiin, miksi miehet on vaan välillä vähän tahvoja ja todettiin myös, että huhtikuu on varsinainen kemukuukausi: silloin vietetään todella monia juhlia, jotka siis koskettavat meitä molempia eli joihin toisin sanoen aiomme molemmat osallistua. Paras meidän pohdinnoista oli kuitenkin ehkä se, kun aloin ääneen luettelemaan rafloja, joissa haluaisin käydä (mm. keskustan tuore tulokas Bronda ja vino pino muita) ja lähes jokaisen kohdalla T totesi "mäkin haluaisin sinne!" ja lopulta päätettiin tsekata ne yhdessä. Tosi monen raflan kohdalla meinaa tulla sellainen "en mä voi tonnekaan mennä kun kenen kanssa muka menisin kun en mä ees seurustele" -fiilis, joka siis on täysin mun oman pääni sisällä. Mitäköhän mäkin olen oikein kelannut? Niin kauan kun minkään raflan ovessa ei lue "Vain pariskunnille", voin ja aionkin käydä niissä mun ystävien kanssa.

Kylläpä sitä tulee välillä ajateltua kaikenlaista hölmöä.

Viikonloppuna on luvassa siskojen yökyläilyä, vähän duunia ja irtiottoa tyttöjen illan muodossa. Todellinen girl power -viikonloppu siis. En malta odottaa, että saan siskot tänne yökylään! Ihanaa päästä hengailemaan kolmistaan!

xx eli ne peruspusumuiskautukset JA pirtsakkaa huomista perjantaita teille toivottaa,

Anna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti