lauantai 5. marraskuuta 2016

Lauantaiaamupäivän ajatuksia




Huomenta maailma.

Mä olen nyt parina aamuna sallinut itseni nukkua niin pitkään kun nukuttaa, ilman herätyskelloa. Heräämisen jälkeen olen vain loikoillut sängyssä ja ajatellut. Välillä paljonkin, välillä en melkein mitään. Nauttinut siitä, että saa vain olla ja laiskotella.

Suomi on ilmeisesti saanut ensilumensa, meillä täällä se antaa vielä odottaa itseään. Tosin keskiviikkona maa oli hetken valkoinen, mutta aika pian lumi suli pois. Nyt maassa on paikkapaikoin kuuraa. Onneksi harmaus on ehkä vihdoin takanapäin ja aurinko on pilkahdellut monena päivänä.

Vaihto on yli puolessa välissä, ei mulla ole kuin alle 1,5 kuukautta jäljellä täällä. Vaikeimmat kurssit ovat jo ohi, tässä seuraavassa periodissa opiskelen kirjallisuusteoriaa englanniksi ja saksan ääntämistä ja lausumista. Tosin saksan kielioppi-tentin joudun uusimaan, kun jäin muutaman pisteen päähän hyväksymispistemäärästä. Oma mokahan se. Saksan kielioppi on aina ollut mulle haastavaa kaikkien niiden taivutusten takia, enkä ehtinyt opiskella tenttiä varten niin paljon kuin mitä oma taso olisi vaatinut.

Odotan edelleen tuloksia "Den moderna romanen" eli "Moderni romaani" ja "Genusperspektiv vid textanalys eli "Sukupuoliperspektiivi tekstianalyysissa/sen kautta" -kursseista. Uskon pääseväni molemmista läpi, mutta toki odotan mielenkiinnolla kurssien arvosanoja. Ruotsinkieliset kurssit olivat haastavia, mutta kyllä jotain onneksi jäi takataskuunkin. Päällimmäisenä kokemus siitä, että kaikesta selviää ja muistutus itselle siitä, ettei se ole niin haudanvakavaa. Loppupeleissä harva asia elämässä on.

Listattiin eilen kavereiden kanssa, mitä nationeja meillä on vielä vierailematta. Itse olen käynyt seitsemässä, eli kuusi vielä kokeilematta. Aina ei siis lähdetä bailaamaan kun käydään jossain nationissa: me myös lounastetaan tai käydään ihan vaan bissellä. Tai kuten tänään, kun suunnataan illemmalle GH:n belgialaisiltaan. Luvassa on kuulemma belgialaisia oluita, joita asiantuntijana toimiva belgialaisvahvistuksemme on luvannut meillä maistattaa. Itse kyllä odotan hieman enemmän ranskalaisia ja vohveleita, joita pitäisi myös olla tarjolla.

Kokonaisvaltaisesti oma fiilis vaihdosta, elämästä, kuluneesta syksystä ja lähestyvästä talvesta on tosi hyvä.

Ja koska on jo marraskuu, olen pohdiskellut ostavani tänne muutaman kynttilän. Tahtoisin nimittäin vähän aloittaa joulufiilistelyä. Lienee siis pian aika puhaltaa pölyt joululaulusoittolistojen päältä ja laittaa Michael Bublé soimaan.

xx,

Anna

2 kommenttia:

  1. Michael Bublé soi jo täälläkin! Ja joulufiilis on herätelty todella... Sun kuulumisten lukeminen reuntouttaa ihanasti sunnuntai-iltoina. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kauniisti sanottu, kiitos Vilma! Ja joo, ihanaa jotenkin päästä fiilistelemään joulua, me saatiin tänne kunnolla luntakin, jee! :)

      Poista